Peanut Butter Jelly Sandwich

Jos on koskaan sattunut avaamaan telkkarin, on varmasti nähnyt amerikkalaisen ohjelman, jossa niin lapset kuin aikuisetkin läiskivät pehmeälle leipäpalalle kasan omituisen yhdistelmän aineksia ja pistelee poskeen saman tien. Tämä on se leipä. Maapäähkinä-hillovoileipä. Tämän amerikkalaisempaa saa hakea.

Eikä kumpikaan meistä ole koskaan syönyt tätä!


Peanut Butter Jelly Sandwich

Paahtoleipää
1 rkl maapähkinävoita
2 tl hilloa tai marmelaadia
puolikas banaani
voita


Voitele leipä. Levitä päälle kerros maapähkinävoita ja hilloa. Siivuta viimeiseksi banaania päälle.

Voita, maapähkinää, hilloa, banaania. Hmm.

Maailman yksinkertaisinta. Maku on vähän omituinen, jos ei ole tottunut yhdistämään makeaa ja suolaista. Maapähkinävoin maku otti ainakin allekirjoittaneelta aikansa tottua, en vieläkään ole sen suurin ystävä. Mutta olihan tätäkin pakko kokeilla. En tekisi mitään toisin ja nykyään kaikkia aineksia saa Suomesta varsin helposti. Jopa ihan amerikkalaista Peanut Butteria on suurempien markettien Amerikka-osastolla tarjolla.

Ainoa ns. vaikeus reseptin muuntamisesta Suomeen on hillon tai marmelaadin käyttö. Amerikkalainen jelly on melko kirkasta ja siemenetöntä, hieman hyytelömäistä ainetta. Se ei ole makeaa, kuten oikea marmeladi, eikä siinä ole yleensä suuria marjapaloja, kuten suomalaisessa hillossa. Meidän välintamme oli Pirkka vadelmamarmelaadi, sen makeus oli melkolailla kohdallaan, ja vaikka siinä siemeniä onkin, marjapaloja ei ole.

Leivän voi halutessaan myös paahtaa ensin! Sitä syödään niin lämpimänä kuin kylmänäkin.

Anna halusi, että kerron vielä tarinan banaanisiivuista. Jos ihan tarkkoja ollaan, banaani ei kuulu ehkä aidon ja alkuperäisen leivän päälle. Vaihdossa ollessani kävin Speech Class -nimistä kurssia, jossa opeteltiin puheiden ja muiden yleisten puhetilaisuuksien tekemistä ja esittämistä. Eräs tehtävistä vuoden aikana oli opettaa luokalle uusi taito. Yksi vähän laiskemman oloinen poika sitten asteli luokan eteen ja veti yllä kuvailemani ainekset esiin ja näytti jokaiselle amerikkalaiselle tutun taidon. Minä onneksi sitä silti olin katsomassa, koska olin aiemmin vain kuullut villejä huhuja tästä oudosta leivästä. Hän painotti esityksen lopussa, että herkullisimpaan leipään kuuluu ehdottomasti siivuttaa banaania päälle. Tämä jäi minulle jostain syystä vahvasti mieleen. Joten tässä sitä ollaan. Ja kyllähän se banaani siihen mukavasti sopi! Suosittelen!


- Paula